Eilisyönä taas joku kummitus iski huoneeseen, tällä kertaa tosin lievemmällä otteella, tai tällä kertaa sain sen kontrolloitua, miten päin vaan. Itse asiassa niinkin lievästi, että jos en uskoisi kummituksia olevan olemassa tai en niitä olisi nähnyt, laittaisin tämän mielikuvitukseni piikkiin. Mutta, kummituskokemukseni tukee vahvasti väitettä, että taas eilisyönä kummitusta pukkasi.

Näin unta, jossa olin jotain tekemässä koulumme auditoriossa. Katsoin sitten penkkiriveille, jotka oletin olevan tyhjät mutta nyt siellä olikin musta hahmo istumassa yhdellä penkillä. Olin että mitä vittua. Kuka toi on. Menin lähemmäksi katsomaan hahmoa, ja ottamaan selkvää mikä se on. Yritin katsoa niin tarkkaan kuin mahdollista. En nähnyt kunnon ääriviivoja. Siinä oli negatiivista energiamassaa mutta sillä ei ollut selkeää muotoa. Tämä on siis erilaista kuin kaikki muut asiat unissa: millään ei ole positiivista tai negatiivista painoa (ei, edes vaikka kyseessä olisi ollut moottorisahamurhaaja -jos mielikuvitukseni olisi sen puhtaaksi tuottanut), mutta tällä oli selkeä negatiivinen paino. Tämä istuskeleva tyyppi tuijotti minua. Istui siinä negatiivisinme energioineen ja tuijotti minua.

Heräsin. Tunsin vielä sen saman negatiivisen energian vieressäni. Se ei ollut hävinnyt minnekään. Tietokoneeni meni päälle itsekseen -huom. tämä tapahtuu ainoastaan silloin kun tunnen kummituksen olevan siinä vieressä. Olin että ei vittu. Joku tuntuu kattovan mua, en mä muuten ois heränny. Onneks sain rauhotettua paniikkisen mieleni, rukoilin Jumalalta suojelusta ja kohta nukahdin uudelleen.