Ei täällä ole mitään. Muutan pois. Ei täällä ole mitään. Vaihdan paikkaa. Ei löytynyt mitään. Kokeilen muuta.

Poika soittaa alakerrassa kitaraa. Aamulla hän menee töihin.

Kaikilla muilla tuntuu olevan edes jonkinlainen polku mitä kulkea.

Minun elämäni on ollut yhtä... tuulenviemää. Eikä edes erityisen hyvää sellaista.

Ei sitä, että elämäni olisi ollut paska. Paljon paskaa siinä on ollut, mutta ei elämääni sinällään oi tuomita paskaksi. Heikolla maaperällä se tuntuu kyllä olevan. Toisaalta, eipä ole sitä silmänlume-muka-vahvaa-maaperää mikä niin monella ihmisellä tuntee olevan itsetuntoa kohottamassa eivätkä näe totuutta -koska sitä maaperäähän ei ole.