En oo varma, onko mun yks kämppis kiinnostunut musta. Se, jota mä aluks inhosin. Jonka luulin kuvittelevan olevansa maailmankaikkeuden pomo. Joka on varmaan mun vastakohta. Jota en ymmärrä.

Olisi pieni mahdollisuus. Et meidän juttu onnistuis. Ollaan niin helvetin erilaisia. Jos saadaan jää vaan murrettua. Ehkä. Se sopii selvännäkijän kertomaan potrettiin: muutaman vuoden vanhempi, tekniikan tapaisella alalla, arvostettu ammatti johon on hyvin paneutunut. Se sopis. Ja se tuntuu hyvältä tyypiltä.

Baarissa se vilkas mun perseeseen. Kun kävelin vessasta pöytään. Ja olen muuten varma, että juuri ennen kuin tulin, oli hän jutellut kropastani muiden kämppikseni kanssa. Siihen on ihan omat viitteensä.

Hän on ollut minulle mukava, vaikka minä en ole ollut hänelle.

Perjantai-iltana hän sanoi minulle kun olimme kahdestaan "It is just you and me" ja hän oli epämiellyttävän lähellä.

Ihan kuin hän yrittäisi siis uida liiveihin.

Ei se haittaa. Toivoisin, että hän lähestyisi kunnolla mahdollisimman pian. Että tiedettäisiin. Pyytäisi leffaan vaikka.

Minä nimittäin en nolaa itteäni häntä lähestymällä. Hänen on se tehtävä. Toivottavasti mahdollisimman pian.

Hyvä juttu on se (vastakohtia kun ollaan), että hän ei ole ujo tai sisäänpäinsuuntautunut.

Vielä kohta kun olen hiukan laihempikin kunhan olen laihduttanut. Kaksi viikkoa ja 1,4kg on pois.