ongelmani: en pysy pinnalla vaan uppoan.

taman kanssa selviaa yksin mutta ongelmaksi se muodostuu vuorovaikutuksessa, erityisesti ryhmien aarella.

sen takia en varmaan ihmisia vedakaan puoleeni.

en ole "quick fix".

kylla kuuntelin tanaan koulussa pienessa ryhmatehtavassa jotain paikallista homoa puhumassa sugarista ja lollipopeista violetti paita paalla korvikset korvissaa ja kadet heiluen kuin keijulla, niin mietin siina etta kuinkahan moni suomalainen (ainakin mies) haluaisi lyoda tuota tyyppia just nyt turpiin. semmoista leppoisaa mietin.